Eduskuntavaalit 2015 ovat koulutusvaalit

Eduskuntavaalit 2015 ovat koulutusvaalit

Tänä vuonna peräti 25 kuntaa lomauttaa opettajia ja ainakin 60 000 lasta on ilman opettajaa jopa kuukauden ajan. Lomautusten piirissä on yli 4 000 opettajaa varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Koulutuksen resursseja on vähennetty jälleen monella muullakin tapaa kaikilla kouluasteilla. Leikkausten kohteina ovat olleet mm. tuntikehys, erityisopetus, oppimateriaalit, täydennyskoulutus ja koulukuljetukset. Lyhyisiin poissaoloihin ei ole palkattu sijaisia, ryhmäkokoja on kasvatettu, on vähennetty valinnaisaineiden tarjontaa ja esimerkiksi taiteen perusopetuksessa on jo varauduttu ensi vuoden lomautuksiin.

Opettajien lomautusten yhteydessä on erityisesti tuotu esiin, että myös opetushenkilöstön on osallistuttava kuntien säästötalkoisiin. Lomautuskunnissa päättäjiltä on jäänyt huomaamatta jo tehdyt leikkaukset, opettajiakin koskevat veronkorotukset sekä se, että jo yhden vuosiviikkotunnin leikkaaminen vastaa opettajan palkassa 12 päivän lomautusta. Opetusalan lomautuksissa mikään työ ei vähenny. Koulun pitää pyöriä ikään kuin normaaliin tapaan, vaikka puolet opettajista puuttuu. Oppilaan oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja opetussuunnitelman mukaiseen oppimiseen vaarantuu. Akaassa lomautuspäätös on jo tehty ja lomautukset pidetty. AVI totesi Akaan lomautuksista, että opetusjärjestelyt eivät olleet lainmukaisia.

Koulutuksellisen tasa-arvon turvaaminen on erityisen tärkeää. Perusopetuksen aloitti tänä vuonna 60500 lasta. Oppilaiden välillä on, asuinkunnasta riippuen, suuria eroja mm. oppituntien määrässä, ryhmäkoossa, tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotossa, koulumatkoissa sekä tuki- ja erityisopetuksen saatavuudessa. Kuntaliiton Kouluikkuna-vertailusta selvisi, että oppituntien määrässä erot ovat suurimmillaan 450 tuntia peruskoulun aikana. Tämä tarkoittaa yhtä kokonaista lukukautta!

Tällä hetkellä koko laaja opetusalan kenttämme on suuressa murroksessa: Ammattikorkeakoulujen uudistukset sekä resurssileikkaukset, lukion tuntijako, toisen asteen rakenneuudistus, oppilaitos- ja lukioverkon karsiminen, yliopistojen rahoitus, perusopetuksen tuntijako ja voimaan tullut uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki takaavat, että kehitystyölle ei ihan heti ole näkyvissä loppua. Uusi varhaiskasvatuslaki jäi budjettiriihessä edelleen pöydälle. Näin kävi, vaikka varhaiskasvatukseen panostaminen on tutkimusten mukaan tehokkainta satsausta – sinne sijoitettu euro poikii eniten.

Suomalainen koulutusjärjestelmä ja sen puolesta taisteleva OAJ saivat hiljattain torjuntavoiton. Valtiovalta antoi budjettiesityksellään kunnille viestin, että koulutuksen perustaa ei saa murentaa edes taloudellisesti tiukkoina aikoina. Vaikka koulutukseen ei olekaan luvassa uutta rahaa, säilyi sen asema lopulta parempana kuin VM:n esityksen perusteella oli pelättävissä. Ongelmana on ollut, että hallitus korostaa puheissaan koulutuksen merkitystä, mutta toteuttaa samalla mittavia leikkauksia. Nyt niitä pienennettiin ja osin peruttiin. Suomen hyvinvointia ja kasvua voidaan luoda vain laadukkaan koulutuksen varaan. OAJ on hyvillään mm. siitä, että ryhmäkokorahaa jaetaan jatkossakin kunnille ja opetusryhmien kasvua näin hillitään. Hallitus teki myös joukon ratkaisuja, jotka tukevat erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden opiskelua. Laadukas koulutus on paras keino estää nuorten syrjäytymistä ja ehkäistä kalliita korvaavia toimia.

Huhtikuun 2015 eduskuntavaalit ovat mitä suurimmassa määrin koulutusvaalit. Äänestämällä koulutusmyönteisiä ehdokkaita voimme vaikuttaa tulevaisuuteen.

 

Matti Helimo

OAJ Pirkanmaan puheenjohtaja