Satojen lukioiden lakkautus ovella

 

Suuri osa maamme yli 400 lukiosta joutuu lähivuosina joko lakkauttamaan toimintansa tai yhdistymään toiseen lukioon. Hallitus leikkaa toisen asteen koulutuksen voimavaroja niin, että se vastaa joko 38 000 lukion tai 23 000 ammatillisen koulutuksen opiskelupaikkaa. Koulutuksen saatavuus heikkenee ja osa nuorista putoaa koulutuksen ulkopuolelle.

Näin toteaa Opetusalan Ammattijärjest6ö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen, jonka mukaan koulutus on päästetty tuuliajolle. Silti päättäjät vaikenevat uhkista. - On kai hiljaisesti hyväksytty, että opetukseen ja kasvatukseen kohdistetaan hallituskauden rajuimmat menoleikkaukset.

Luukkaisen mielestä opiskelijoilta ja heidän vanhemmiltaan on pimitetty koulutusleikkausten mittasuhteet ja seuraukset. Erityisen huolissaan hän on toisen asteen oppilaitosten eli lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten epävarmasta tulevaisuudesta.

- Toisen asteen koulutuksesta on leikattu hallituskaudella kaikkiaan noin 500 miljoonaa euroa. Kehysriihessä hyväksyttiin koulutuksen rakenteisiin kohdistuvat 260 miljoonan euron leikkaukset, jotka iskevät rajusti mm. lukioverkkoon. Jos ne kohdennettaisiin opiskelijapaikkoihin, se vastaisi osapuilleen yhtä kokonaista ikäluokkaa, Luukkainen arvioi.

- Jos taas leikkaus tehtäisiin pelkästään lakkauttamalla pienimpiä ammatillisia oppilaitoksia tai lukioita, joutuisi 92 pienintä ammatillisen koulutuksen järjestäjää tai 207 pienintä lukiokoulutuksen järjestäjää laittamaan lapun luukulle.

- Lukiokoulutus velloo käymistilassa ilman selvää suuntaa. Valtio rajaa rahoitusvastuunsa kolmeen vuoteen ja nostaa lukiokoulutuksen järjestäjän minimikooksi 500 opiskelijaa. Rahoitusperusteiden uudistaminen on kesken ja toimiluvat menevät uusiksi. On myös ratkaisematta, mitä lukiossa lähivuosina opetetaan, sillä hallituksen tuntijakopäätöstä ei näy eikä kuulu, Luukkainen ihmettelee.     

Perusopetuksesta hallitus päätti leikata ryhmäkokorahat lähes kokonaan, eli 57 miljoonaa euroa, mikä oli yli 70 prosenttia kehittämisrahoista. Vähennys vastaa Luukkaisen mukaan noin 1 000 luokanopettajan palkkasummaa. Siis lähes samaa määrä oppilasryhmiä täytyy yhdistää muihin ryhmiin tai lopettaa ryhmäjakoja ja vähentää valinnaisaineita.

Kehysriihessä sovitut leikkaukset heikentävät myös erityistä tukea tarvitsevien lasten asemaa. Erityisopettajia korvataan perusopetuksessa koulunkäyntiavustajilla niin, että siitä koituisi 13 milj. euron säästö. Tämä tarkoittaa nykyiseen verrattuna 200 erityisluokan vähennystä ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden sijoittamista muihin ryhmiin.

- Leikkaukset koettelevat nyt koko koulutuksen ja kasvatuksen kenttää ennennäkemättömällä tavalla. Aito sivistyksen ja koulutuksen arvostus on hukassa, eikä pelastusrengasta näy, koska opetuksella ei ole juuri suojasäädöksiä tukenaan, kuten sosiaali- ja terveyspalveluilla, Luukkainen toteaa.

Olli Luukkainen avaa OAJ:n valtuuston kolmipäiväisen kevätkokouksen tänään 14.5.2014 Helsingissä. Torstaina valtuusto valitsee järjestölle puheenjohtajan. Kasvatustieteen tohtori Luukkainen on ilmoittanut olevansa halukas jatkamaan puheenjohtajana. Hän on johtanut järjestöä vuodesta 2010. Yli 120 000 jäsenen OAJ edustaa koko opetus- ja kasvatusalaa varhaiskasvatuksesta yliopistoon.