Harkitse tarkkaan ketä äänestät!

Eduskuntavaalit ovat edessä 17.4. Myös Pirkanmaalta on ehdolla useita opettajataustaisia ehdokkaita useiden puolueiden listoilla. Toivon jokaisen OAJ:n jäsenen perehtyvän heidän arvomaailmaansa ja vaalitavoitteisiin. Vielä kun vaaliuurnilla heille saadaan riittävästi ääniä, saamme eduskuntaan useita alamme asiantuntijoita. Heillä on merkittävä panos opetusalan tulevaisuutta määriteltäessä.

OAJ:lta löytyy huomattava määrä tavoitteita, joista olen koonnut oheen tiivistetyn listan. Kun näistäkin tavoitteista saataisiin ratkaistua osa seuraavan vaalikauden aikana, niin pitkällä ollaan suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä.

1. Varhaiskasvatus

Me OAJ:ssä lähdemme siitä, että kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla tulee olla oikeus julkisiin laadukkaisiin varhaiskasvatuspalveluihin ja päivähoitoon. Tämän vuoksi varhaiskasvatuksen asema tulee selkiyttää osana elinikäistä oppimista. Var­haiskasvatus ja päivähoito tulee yhdistää osaksi opetus- ja kulttuuriministe­riön hallinnonalaa ja ohjausta.

Tavoitteenamme on, että tulevalla hallituskaudella on toteutettava päivähoito- ja varhaiskasvatuspalveluja koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus. Lain valmistelun taustaksi tarvi­taan laaja selvitys päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelujen nykytilasta. Lain uudistaminen on valmisteltava avoimesti ja työn yhteydessä on kuultava laajasti asiantuntijoita. Valmistelun yhteydessä on tehtävä lain vaikutusten arviointi. Lainsäädännön uudistustyön yhteydessä tulee myös selkiyttää esi­opetusta ja päivähoitoa koskevia säädöksiä niin, että lasten oikeudet kehi­tys- ja ikätasolle sopivaan lapsiryhmään toteutuvat tasavertaisemmin ja ko­ko päivän ajan.

2. Perusopetus

Koulutusjärjestelmän perustana on vahva ja laadukas julkisin varoin rahoi­tettu koulutus ja perusopetuksen lainsäädäntö, joka turvaa palvelujen yh­denvertaisuuden. Vaadimme, että Ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat voimavarat on suunnattava edel­leen perusopetuksen laadun kehittämiseen. Tämän lisäksi perusopetuksen laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi perusopetuksen ryhmäkoon maksimit tulee säätää asetuksella.

Perusopetuslain (2010) muutoksen vaikutukset arvioidaan hallituskauden aikana. Seurataan, toteutuuko oppilaan oikeus erityiseen tukeen hänen op­pimisedellytystensä mukaisesti. Otetaanko tällöin huomioon perusopetuslain uudis­tamisesta syntyvät lisärahoitustarpeet?

3. Toinen aste

Muuttoliike ja ikäluokkien pieneneminen laskevat lukioiden opiskelijamää­riä vuodesta 2011 alkaen. Usein lukio toimii pienillä paikkakunnilla yhdessä perusopetuksen yläkou­lun kanssa. Lukion säilyminen on edellytys myös yläkoulun aineenopetuk­sen laadulle. OAJ:n mielestä lukiokoulutusta tulee kehittää itsenäisenä kou­lutusmuotona.

Ammatillinen koulutus vastaa nuorten ja aikuisten erilaisiin osaamistarpei­siin ja työelämän vaatimuksiin saada osaavaa työvoimaa. Nuorten koulu­tuksessa korostuu työelämään tulo ja oman ammatillisen uran löytäminen, aikuisilla painopisteenä on ammatillisen osaamisen päivittäminen ja laajen­taminen. Työelämän tarpeet ohjaavat koulutuksen pitkäjänteistä kehittämis­tä ja toiminnan jatkuvaa uudistamista.

Kun ammatillista koulutusta kehitetään, on seurattava tarkoin muutosten vaikutusta työyhteisöjen toimintaan, opettajien työoloihin ja opiskelijoiden saaman opetuksen laatuun. Kaikilla toimenpiteillä pitää mahdollistaa vahva taloudellinen perusta tulokselliselle toiminnalle ja pitkäjänteiselle kehittämiselle. Perusrahoituksella on turvattava pitkäjäntei­nen työ ja toiminnan vakaus. Rahoituksen on katettava kaikki tehtävät, joi­ta oppilaitokselle on säädetty ja määritelty laissa. Tulosrahoituksen laajen­tamisen vaikutukset on arvioitava koulutuksen saatavuuden, laadun ja tasa-arvon kannalta.

4. Korkea-aste

OAJ edellyttää, että maisteritutkinto säilytetään ns. työhöntulotutkintona kansallisen korke­an osaamistason varmistamiseksi. Yliopistojen pitkäjänteinen perusrahoitus on turvattava tulevaisuudessa. Yliopistojen harjoit­telukoulujen rahoitusta on vahvistettava siten, että ne voivat laadukkaasti suoriutua perus- ja erityistehtävistään.

Ammattikorkeakoulujen rakenteellista kehittämistä on tarkasteltava sekä koulutusalakohtaisesti että alueellisesti ja kehittämisessä on otettava huo­mioon ammattikorkeakoulujen aluekehitystehtävät. Ammattikorkeakoulujen rahoitusta on uudistettava niin, että se on valtion sataprosenttisesti rahoittamaa, muuttamatta ammattikorkeakoulujen ylläpi­tojärjestelmää. Rahoituksen on katettava kaikki tehtävät, joita ammattikor­keakouluille on määritelty ammattikorkeakoululaissa.

5. Aikuiskoulutus

Vapaa sivistystyö on erityisen tärkeää yksilöllisissä ja yhteiskunnallisissa murrostilanteissa, kuten laman ja työttömyyden aikana ja eläkkeelle jäätä­essä. Lisäksi sillä on tärkeä elämän monipuolisuutta ja siten laatua paranta­va rooli. OAJ:n mielestä nyt on parannettava vapaan sivistystyön oppi­laitoksien, kuten kansalaisopistojen ja kansanopistojen, valmiuksia tarjota tällaisiin tilanteisiin soveltuvaa koulutusta ja ohjausta.

Ammatillista aikuiskoulutusta on kehitettävä siten, että siinä entistä parem­min huomioidaan aikuisten koulutustarpeet ja elämäntilanteet. Näyttötut­kintoperusteista koulutusta on kehitettävä sen omista lähtökohdista käsin, eikä sitä pidä sekoittaa opetussuunnitelmaperusteiseen koulutukseen. Työvoimapoliittisessa koulutuksessa on siirryttävä nykyistä pidempiin sopi­muksiin. Koulutuksen laatuun kiinnitetään erityistä huomiota.